Siitä vaan lukemaan, mussut --->

__________________________________

 

"Chase Sello, tahdotko ottaa minut aviomieheksesi?", River kysyi ujuttaessaan sormusta kihlatunsa sormeen.
"Tahdon", Chase vastasi ilman epäilyksen häivääkään.
Viimeiset pari yhdessä asumis kuukautta olivat kuluneet upeasti. River ja Chase olivat molemmat löytäneet sopivan työpaikan itselleen, yhteisen upean talon ja River oli jopa kosinut Chasea. Nyt vietettiin heidän häitään.

"River Jenner, tahdotko ottaa minut vaimoksesi?", Chase kysyi ja laittoi sormuksen Riverin sormeen.
"Tahdon", mies nyökkäsi myös varman näköisenä.

"Aivan kuin meidän häät olisivat olleet vasta eilen", Wesley naurahti ja suuteli Emman kättä.
"Niin. Mutta tosiasiahan on se, että me aletaan olla jo vanhoja", Emma huomautti tosiasian. Ei kumpaakaan tosin haitannut se seikka, että villit nuoruusvuodet olivat jo jääneet taakse.

"Hei vähän rajaa!", River joutui lopulta huudahtamaan kun hänen vanhempansa eivät pystyneet pitämään näppejään erossa toisistaan.

Vanhempi pari ei kuitenkaan kiinnittänyt kommenttiin mitään huomiota. Tuore aviopari ei tanssiessa perinteitä kunnioittanut, mutta Emma ja Wesley ottivat hieman rauhallisemmin. Muut vieraat eivät tuntuneet uskaltautuvan tanssimaan vaikka heitä miten yritettiin suostutella.

He käyttivät aikansa nimittäin mieluummin tappelemiseen. Mutta noh, jokainen tavallaan. Ei tappelu tuoretta avioparia ainakaan haitannut, kunhan riitapukarit eivät rikkoneet mitään.

Illan pimentyessä vieraiden oli kuitenkin lähdettävä omille teilleen.

Juhlien loputtua River ei löytänyt Chasea mistään. Hän epäili jo, että tyttö oli alkanut katumaan avioliittoa ja lähtenyt karkuun, mutta kuuli sitten ääntä eräästä huoneesta.

Chase löytyikin seisomasta sieltä. Hän vain seisoi ja katseli ympärilleen tutkiskellen lastenhuonetta, jonka River oli sisustanut häälahjaksi hänelle.

"Mitäs tykkäät?", mies kysyi saaden Chasen hätkähtämään.

"Se on ihana", Chase huokaisi ihastuneena ja suuteli Riveriä. River oli ilahtunut siitä, että huone kelpasi yleensä todella vaativalle Chaselle.
Lapsenhankinta oli ollut heidän mielessään jo jonkin aikaa, mutta he olivat halunneet odottaa siihen että olisivat ensin naimisissa.

"Mitä jos nyt mentäisi hankkimaan jotain täytettä tälle huoneelle?", River ehdotti kohottaen kulmiaan. Chase nauroi, mutta nyökkäsi sitten.

River kaappasi vaimonsa syliinsä ja lähti kantamaan tätä kohti heidän makuuhuonettaan.
"Mä haluan, että meidän lapsella on sun suu ja sun nenä ja sun silmät ja sun kasvot ja mun.... Sukunimi", mies selitti innoissaan saaden Chasen purskahtamaan nauruun.

=====================

Ei mennyt kovin kauaa kun Chase jo huomasikin olevansa raskaana. Raskausaika ja avioelämä eivät kuitenkaan olleet niin hohdokkaita kuin hän oli kuvitellut.

Hänet oli laitettu politiikkauraltaan lomalle, joten hän vain makoili päivät kotona. Hän oikeasti piti työnteosta, mutta nyt hän joutui vain olemaan toimettomana kuukausien ajan. Vatsa turposi kuin pullataikina ja selkäkivut olivat kuin suoraan helvetistä.

Riverkään ei pystynyt olemaan hänen tukenaan omien töidensä takia. Mies työskenteli viihdealalla, joten hänellä oli aina kiire ja kamala stressi päällä. Kotona ollessaankin mies vain nukkui tai makoili sohvalle katsellen telkkaria.

Mies oli myös alkanut käymään epäilyttävän usein "työmatkoilla" Twikkii-saarella. Tänäänkin mies oli lähdössä sinne pariksi päiväksi.

Chasea alkoi pikkuhiljaa ärsyttää miehen nykyinen välinpitämättömyys häntä kohtaan. Sen vuoksi hänestä olikin tulossa jäkättävä ja paranoidi vaimo, mutta ei hän mahtanut mitään sille seikalle että hän olisi halunnut Riverin olevan enemmän kotona hänen kanssaan.
Häiden jälkeen yhteiselämä oli vain lysähtänyt kasaan. Riverkin oli alkanut vaikuttaa väsyneeltä kaikkeen ja Chase oli jopa löytänyt lääkärin hänestä tekemän diagnoosin yöpöydän laatikosta. Sen mukaan Riverillä oli masennus.

Mutta mikä oikeus tällä silti oli käyttää rahoja heidän yhteiseltä tililtään matkojen kustantamiseen? Ne eivät taatusti olleet työmatkoja. Ei Chase aivan tyhmä ollut.

Kaikkein pahinta oli varmaan se, että ainut hetki kun River näytti onnelliselta oli silloin, kun hän oli lähdössä Twikkii-saarelle. Pois Chasen luota. Oliko hänen kanssaan asuminen todella niin kamalaa?

==================

Kun River saapui taas pitkästä aikaa tutun hotellin pihalle, eräs tuttu selvästi paikallinen henkilö olikin häntä jo vastassa.

"Hei, kulta", nainen tervehti yhtä iloisesti kuin aina. Pelkät sanat eivät kuitenkaan riittäneet Riverille tervehdykseksi, joten hän kaappasi naisen syleilyynsä ja suuteli tätä.
River oli todella siis palannut takaisin entisiin pahoihin tapoihinsa. Tällä kertaa hän ei kuitenkaan pyörittänyt montaa naista kerralla, vaan pelkästään kahta. Chasea ja tätä eksoottista kaunotarta nimeltä Elisabeth.

Riverin ja Elisabethin romanssi oli alkanut sattumalta erään Riverin työmatkan aikana. He olivat tavanneet eräässä allasbaarissa, jossa Elisabeth oli ollut tanssijana. Vaikka Chase poikkesikin Riverin mieleen joka käänteessä, ei hän ollut pystynyt vastustamaan eksoottista Elisabethiä jonka kanssa kemiat olivat kohdanneet täydellisesti.

Ei River kuitenkaan niin tunteeton enää nykyään ollut, etteikö olisi antanut Elisabethin tietää hänen olevan naimisissa Chasen kanssa. Se seikka olikin jarruttanut heidän suhdettaan jonkin aikaa, mutta lopulta Elisabeth oli kuitenkin tehnyt selväksi ettei välittänyt. Hän vain halusi olla Riverin kanssa edes näin harvoin kuin nykyään.

Joten nykyään he ottivatkin kaiken ilon irti yhteisestä ajastaan Twikkii-saarilla. He tekivät kaikkea mitä normaalit paritkin tekivät. Makoilivat yhdessä rannalla ja tekivät hiekkalinnoja, nauttivat paikallisista ruoista ja yhteisistä öistä hotellilla.

Usein River toivoi, ettei olisi koskaan tavannutkaan Chasea. Niin hän ja Elisabeth olisivat voineet olla ikuisesti yhdessä Twikkii-saarilla. Mutta ei, hänellä ei ollut oikeutta olla paskamainen Chaselle vain siksi, että tämä oli olemassa.
River olisi myös taatusti jo eronnut Chasesta Elisabethin vuoksi, jos tämä ei olisi ollut raskaana. Mutta nyt kun Chase ja hän saisivat lapsen, hän ei voisi tehdä niin. Se ei olisi oikein.

Hän vain yksinkertaisesti rakasti Elisabethiä enemmän, niin väärin kuin se olikin. Ainoastaan Elisabeth sai hänet tuntemaan olonsa hyväksi. Siitä syystä kotona ollessaan River oli niin masentunut. Koska Elisabeth ei ollut siellä. River kyllä tiesi miten väärin se oli hänen vaimoaan ajatellen, mutta ei hän mahtanut tunteilleen mitään.

"Nähdään hetken kuluttua, mä käyn tuolla merirosvolaivassa", Elisabeth herätti Riverin ajatuksistaan. Mies oli juuri alkamassa ottamaan aurinkoa.
"Miks? Eihän se taatusti ole edes aito!", hän naurahti. Välillä häntä alkoi itseäänkin ärsyttää se, että häneltä puuttui se perus lapsenusko asioihin. Sen vuoksi hän ei voinut innostua esimerkiksi rannalla jököttävästä suuresta laivasta samalla tavalla kuin Elisabeth.

"Pää kiinni, hieno se on silti!", Elisabeth vain nauroi kauniin kuuloista heleää nauruaan. Se kuulosti Riverin korvaan melkein jumalalliselta ääneltä.

Ylihuolehtivaisuuden takia River ei pystynyt rentoutumaan koko sinä aikana kun Elisabeth tutki laivaa. Häntä pelotti, että joku lattialankuista olisikin heikko ja Elisabeth tippuisi siitä läpi tai että nainen kurottautuisi katsomaan laidan yli ja tippuisi alas. Hänen huolehtivaisuutensa alkoi olla jo naurettavaa. Hän sai katseensa irti naisesta vasta silloin, kun tämä kyllästyi laivan tutkimiseen ja lähti laskeutumaan portaita takaisin alas.

Hetken ajan makoiltuaan pyyhkeen päällä River sitten nukahti töiden aiheuttaman uupumuksen vuoksi.

Hän heräsi vasta parin tunnin kuluttua, kun Elisabeth palasi herättämään häntä.
"Perkele, mä paloin", mies kirosi katsellessaan pahasti punoittavaa ihoaan.

Elisabeth katsoi häntä pahoittelevana.
"Sori, en viittinyt herättää sua kun näytit nukkuvaan niin sikeästi."

"Ei haittaa, kulta. Eihän se sun vika ollut. Mä vaan palan liian helposti auringossa", River vakuutteli kun Elisabeth alkoi pyytelemään anteeksi. Ei hän voinut syyttää naista yhtään mistään.

"Mutta nyt lähdetään kuitenkin takas hotellille. Pitää laittaa jotain voidetta näihin punoittaviin kohtiin."

Viikko kului loppuun liian nopeasti ja pian Riverin olikin aika palata kotiin Chasen luo. Tuntui kuin välimatkan ja elämäntilanteen lisäksi myös aika olisi ollut nyt heitä kahta vastaan.
"Tule pian takaisin", Elisabeth pyysi hyvästellessään Riveriä taas kerran.

"Tottakai tulen. Viimeistään parin kuukauden päästä", River lupasi vielä ennen kuin taksi tuli ja ajoi hänet takaisin Belladonna-poukamaan.

Kotona Chase oli jo odottamassa häntä.
"Toitko mitään tuliaisia?", tämä tivasi välittömästi kun River astui ovesta sisään.

"Ou, sori kulta, mutta mulla ei ollut aikaa ostaa mitään kun oli niin kiire juosta kokouksissa ja tehdä paperitöitä", River valehteli sujuvasti vetäen naamalleen pahoittelevan ilmeen.

Chase tuhahti turhautuneena.
"Mutta aurinkoa kyllä ehdit ottaa siitä huolimatta", hän totesi sitten ärsyyntyneenä viitateen Riverin palaneeseen ihoon.

River päätti jättää vaimonsa kiukkuisuuden omaan arvoonsa ja lähti makuuhuoneeseen nukkumaan sanomatta enää sanaakaan. Hän tiesi kyllä kokemuksen perusteella, että selityksillään hän vain pahentaisi asiaa.

Chase huokaisi tajuttuaan, ettei edes Riverin useat hermolomat pelastaisi enää heidän avioliittoaan. Jos tämä meno jatkuisi, avioero tulisi vastaan ennen pitkää. Heidän avioliittonsa oli kuin Titanic ja Chase oli ainut osapuoli joka yritti estää sitä uppoamasta.

==================

Seuraavien kuukausien aikana kaikki tuntui menevän Riverin elämässä päin helvettiä. Show jossa hän oli aiemmin näytellyt pääroolissa lopetettiin, mikä aiheutti sen että hän jäi työttömäksi. Mistään ei tuntunut löytyvän sopivia viihdealan töitä hänelle, joten rahat eivät riittäneet Twikkii-saarelle lentämiseen. Elisabethilläkin oli rahat tiukilla, joten hänkään ei voinut matkustaa Riverin luo. Tämä aiheutti Riverille valtavaa ahdistusta, varsinkin kun Elisabeth oli kertonut, että hänellä oli miehelle tärkeää asiaa. River oli varma, että Elisabethin asia oli että hän halusi lopettaa suhteen.

Chase oli ehtinyt synnyttää Riverille kauniit kaksoistytöt, mutta River ei jaksanut ajatella muuta kuin Elisabethiä. Tästä syystä perhe-elämästä muuttuikin pian pakkopullaksi.

Ensimmäinen tytöistä, Sheena, oli aivan isänsä näköinen. Tyttö vaikutti jo nyt samanlaiselta huligaanilta kuin isänsä nuorena, mikä hieman huolestutti Chasea. Tytön nimi oli tullut eräästä tietystä Ramonesin biisistä, sillä Chase oli kuunnellut sitä miettiessään tälle nimeä.

Toisenkin tytön nimessä oli jatkettu sitä samaa rock-teemaa. Sable oli saanut nimensä tunnetun bändärin Sable Starrin mukaan. Tyttö oli siskonsa tavoin perinyt isänsä ulkonäön, mutta silmät olivat Wesleyn. Sable oli selvästi rauhallisempi vauva kuin Sheena, mutta silti kaukana unelmalapsesta. Molemmat vauvat aiheuttivatkin Chaselle päänvaivaa parkumalla yöt ja päivät läpeensä.
Chase vain toivoi, että vielä jonain päivänä River jaksaisi piristyä ja viettää edes hieman aikaa tyttäriensä kanssa....

Niin ei kuitenkaan tuntunut käyvän. Ainut minkä kanssa River tuntui lähenevän seuraavan vuoden aikana oli päihdyttävät aineet. Niitä nähtiinkin talossa liiankin usein kun mies ei onnistunut saamaan oikein mistään töitä. Elisabethkään ei ollut ottanut häneen mitään yhteyttä yli puoleenvuoteen ja se vain pahensi asiaa.

Chase olisi halunnut pistää lopun kaikelle sille mitä huumeet heidän elämäänsä toivat, mutta katsoi Riverin tekoja läpi sormien uskotellen itselleen, että kohta mies saisi töitä ja ryhdistäytyisi. Kuitenkin aina kun Chase yritti moralisoida aviomiestään, tämä vain mumisi, että "ainut huume minussa on hän".
Chase alkoi olla kurkkua myötä täynnä aviomiehensä epäkypsää ja typerää käytöstä. Se oli ollut ymmärrettävää vielä yliopistossa, mutta ei enää nyt kun heidän olisi molempien pitänyt yrittää käyttäytyä kuin kypsät aikuiset jollaisia he olivat.

Lopulta tilanne meni niin pahaksi, että River tuntui elävän aivan omassa maailmassaan. Usein hän vain istui jossain huoneen pimeässä nurkassa höpötellen itsekseen jotain Elisabethistä ja Twikkii-saaresta.

Kun siitä tuli jokapäiväistä, Chaselle vihdoinkin riitti. Tytöt olivat juuri täyttäneet vuoden kun heidän äitinsä päätti pakata tärkeimmät asiat mukaan ja lähteä Riverin vanhempien luo tytöt mukanaan.

"Soita mulle, kun oot taas kuivilla huumeista", nainen tiuskaisi kyllästyneenä. River vain tuijotti häntä tajuamatta mitä oli tapahtumassa. Mies oli taas ilmeisesti ottanut jotain.

"Mä en enää tunne sua", Chase vielä totesi hieman surullisena, ennen kuin sulki oven ja lähti taksille jossa tytöt jo odottivat.

River ei reagoinut tapahtumiin mitenkään, vaan nukahti sohvalle hetki sen jälkeen kun hänen perheensä oli marssinut ulos hänen elämästään. Hän näki ihanaa unta Elisabethistä ja kauniista aurinkorannasta ja toivoi, että uni olisi ollut totta.

Seuraavana aamuna hän kuitenkin heräsi karuun todellisuuteen. Eilisen tapahtumat palasivat hänen mieleensä, muttei hän ollut varma oliko se ollut unta vai totta.

"Chase? Ootko sä täällä?", hän huhuili juostessaan ympäri taloa kurkistellen ovista sisään. Hän odotti, että löytäisi naisen lopulta jonkin oven takaa, muttei niin tapahtunut.

"Ehkä se on kaupassa", hän vielä vakuutteli itselleen ennen kuin avasi lastenhuoneen oven.

Kaksi tyhjää kehtoa nähtyään hän kuitenkin sai varmuuden asiaan. Chase oli ottanut lapset mukaansa ja lähtenyt.
Oli tavallaan surullisen koomista huomata, että lyhyessä ajassa River oli menettänyt aika pitkälti kaiken. Työt olivat menneet, Chase oli lähtenyt ja vienyt heidän tyttärensä mukanaan, Elisabeth ei ollut ottanut häneen mitään yhteyttä, vähäisen yhteydenpidon seurauksena Crowley ja vanhemmatkin olivat jääneet pois Riverin elämästä... Kaiken lisäksi hän oli tavallaan hukannut myös itsensä.

Epätoivo täytti Riverin mielen.
Voisiko hän vielä saada elämänsä kasaan? Ei, ei voisi.
Antaisiko Chase hänelle anteeksi kaiken? Ei, ei taatusti antaisi.
Olisiko mitään järkeä elää yksin hylättynä ja surkeana epäonnistuneena yksilönä? Ei, ei olisi.

Näiden ajatuksien voimalla River käveli ulos talosta ja sulki sen perässään. Hän käveli suoraan Belladonna-poukaman suurimman sillan luo, katseli jonkin aikaa alas arvioiden pudotuksen tappavuutta ja lopulta hyppäsi sillalta olettaen, että se oli kaikkia ajatellen paras ratkaisu. Mutta se ei todellakaan ollut.

==================

Nonni :D Sori kun osan julkaisemisessa kesti. Oli tarkoitus julkaista tämä jo eilen, mutta se hieman kusi kun jäinkin kaverin luo yöksi ja tulin vasta tänään myöhään kotiin.
Mutta siis, kommenttia haluan, kuten aina :)