Noniin, vihdoin olisi osaa tarjolla C:
Oli tosiaan "pieniä" ongelmia tän osan tekemisen aikana. Kone muunmuassa hajosi ja vuodatus päätti pariinkin otteeseen olla vittumainen pikku ämmä, mutta sentäs ongelmista päästiin yli.
Mutta, ootte oottaneet sen verran kauan taas osaa, että eikun lukemaan siitä -->

____________________________________________________




"Oon sataprosenttisen varma, että jätin ne paperit siihen alimpaan laatikkoon. Jos ne ei löydy sieltä... Lapset, älkää juosko portaissa! Sori, ihan hirvee stressi, kun on taas monta rautaa tulessa. Mutta siis ne paperit...", Amor selitti turhautuneena puhelimeen samalla, kun Nico ja Gunn juoksentelivat ympäri asuntoa rikkoen miltei jokaista hänen asettaamansa talon sääntöä.

Perheelle ei todellakaan ollut helppoa asettua aloilleen tähän uuteen ympäristöön ja tilanteeseen, eikä kamala stressi ainakaan auttanut asiaa yhtään. Perhehän oli nimittäin muuttanut vasta pari kuukautta sitten uuteen naapurustoon, Seransolaan. Syynä muuttoon oli ollut se, että itse kukin oli kaivannut hieman uusi tuulia elämäänsä Fallen Boys Sixin hajoamisen jälkeen.

Hajoaminen ei oikeastaan ollut kenenkään syytä. Kaikki olivat vain kasvaneet bändistä yli. Eikä Shayn korvaajan etsimisestäkään ollut tullut oikein mitään, kun kukaan ehdokkaista ei vain tuntunut oikealta.
Bändin jäsenet olivat yhä hajoamisesta huolimatta ihan hyvissä väleissä, vaikkeivat enää usein nähneetkään toisiaan. Jokaisella oli nyt oma elämä.
Brian oli jäänyt Catalinan kanssa Belladonna-poukamaan asumaan. Nykyään heillä oli lapsikin, joten musiikkiuralle ei oikein jäänyt enää aikaa. Tommy sen sijaan oli bändin jäsenistä ainut, joka oli jatkanut musiikkiuralla. Hänen uusi bändinsä oli alkanut jo menestyä hieman ja muutenkin hänellä näytti menevän hyvin.

Oscar, viimeisenä muttei vähäisimpänä, oli päättänyt muuttaa perheensä kera uuteen kaupunkiin ja aloittaa uuden uran. Oli uuden bändin perustaminen käynyt mielessä, mutta hän oli päättänyt ettei se olisi ollut fiksua, kun olisi pitänyt viettää niin paljon aikaa kiertueilla ja muutenkin poissa kotoa.

Joten nykyään Oscar työskenteli liiketalous-alalla. Eihän se mitään kovin jännittävää tai herkullista ollut ainakaan muusikonuraan verrattuna, mutta sentään palkka oli hyvä.

Amorilla oli ollut pieniä ongelmia tottua muutoksiin. Aluksi hän oli ollut täysin muuttoa vastaan, mutta hän oli lopulta kuitenkin tajunnut, ettei Belladonna-poukaman keskusta todellakaan ollut paras mahdollinen kasvupaikka lapsille.

Oli suuri muutos pompata rock-staran vaimosta suoraan täydelliseksi palkintovaimoksi, jolla oli 2 lasta, hyväpalkkainen mies, suuri talo ja paljon samanlaisia pinnallisia ystäviä.



Välillä Amorista kieltämättä tuntui, kuin hän olisi kävellyt rautakanki perseessä 24/7. Aina piti esittää täydellistä eikä saanut näyttää, jos jokin asia oli pielessä, sillä muuten siitä saisi taatusti tietää koko naapurusto.
Kaikki täällä oli niin pinnallista, kuin yhtä kulissia. Silti se tavallaan kiehtoi Amoria. Tottakai juoruilu oli mukavaa, kun ei itse sattunut olemaan kohteena.



Oli silti sääli, että hieman kasvettuaan Nicokin joutuisi kohtaamaan tuon Seransolan nurjan puolen. Vielä nyt tyttö nimittäin vaikutti ihanalta ja viattomalta lapselta. Parin vuoden päästä hän kuitenkin taatusti joutuisi kasvokkain kaiken sen juonittelun ja selkäänpuukotuksen takia, mitä täällä satoi joka suunnalta.



Gunnilla sen sijaan tuskin tulisi olemaan hirveämpiä ongelmia. Miesten välillä ei tuntunut olevan niin paljon draamaa kuin naisten.
Amoria melkein ihmetytti, kuinka paljon Gunn muistutti isäänsä tämän parhaimpina päivinä. Silmät olivat toki Amorilta perityt, mutta muuten poika muistutti erittäin paljon isäänsä lapsena. Ainakin Amorin näkemien Riverin lapsuudenkuvien perusteella.
Kuten siskonsakin, Gunn omasi täydellisesti Riverin huulia muistuttavat huulet. Ne, jotka olivat Amorin alunperin saaneet Riveristä kiinnostumaan.



Vaikkei Oscar Gunnin biologinen isä ollutkaan, oli häneltäkin silti jotain Gunnille periytynyt. Poika saattoi vietää tuntejakin laulaen mitä kauneimmalla äänellään, jonka rinnalla jopa Oscarin laulutaidot kalpenivat.

"Missäs Mia on?", eräs Amorin ystävistä, Tuula, kysyi kesken ystävysten jokaviikkoisen lounashetken.



"En mä kutsunut sitä. Mun mielestä se on alkanut olla melko... Rasittava", Amor selitti pyöritellen silmiään selvästi kyllästyneenä kyseiseen ihmiseen.



Hetken ajan kaikki kaverukset pysyivät hiljaa, joten Amor alkoi pelätä noiden kahden olevan eri mieltä kuin hän, mikä olisi ollut melko paha juttu. Kuitenkin hetken kuluttua Trish avasi suunsa.
"Siis niimpä! Se on niin naurettava tyyppi... Kuvittelee selvästi olevansa meistä neljästä se kaunein ja nuorin, vaikka eiköhän me kaikki tiedetä kuka oikeasti on...", hän nauroi hymyillen omahyväisesti samalla, kun kaksi muuta vain nyökyttelivät ja myötäilivät ajatellen itseään.



"Nuoruudesta puheenollen, mulla on ens viikolla synttärit ja teidän on niinkun pakko tulla. Miehet ja lapset mukaan vaan", Amor puhui tehden samalla innostuneita käsieleitä sanojensa takuuksi.
"Oi, kuinka paljon sä täytät?", Trish kysyi myös hieman innostuneena.



"Voi kulti, mä lakkasin laskemasta heti kun täysin kahdeksantoista", Amor iski silmää ja nauroi. Se oli kylläkin totta. Hän ei ollut mitenkään kovin innokas kertomaan ihmisille oikeaa ikäänsä, koska tunsi olonsa vanhaksi joka kerta, kun joutui sanomaan sen ääneen.

"Jahas, täällä on taas rouvien juoruhetki menossa", huoneeseen tullut Oscar naurahti nähtyään vaimonsa ja tämän ystävät.



Amor purskahti nauruun. Hän meni suutelemaan miestään intohimoisesti toisten katsellessa heitä hieman mustasukkaisina.
"Ei tämä ole juoruilua, tämä on informaation vaihtoa!", hän virnisti.

Oli aina yhtä upeaa pussailla Oscaria kavereiden edessä, sillä Amor tiesi tämän olevan komeampi kuin kenenkään kaverinsa mies. Ja vaikka Tuula ja Trish sitä nytkin peittelivät, heistä kyllä näki pienen mustasukkaisuuden hivenen.



Amorin ja Oscarin imutteluhetken aikana naiset saivat syötyä lounaansa loppuun.
"Sori, mun pitää nyt lähteä kotiin. Lapsi ja kotityöt odottaa", hän totesi pahoittelevana.



Amor halasi ystäväänsä hyvästiksi.
"Nähdään taas pian", hän vielä huikkasi tämän perään, kun tämä lähti ovesta ulos.



Heti Tuulan poistuttua talosta Trish nousi myös pöydästä ja tuli Amorin luo.
"Huomasitko, että Tuula on selvästi lihonut? Ei mitään henkilökohtaista, mutta sen kannattaisi ehkä vähän katsoa mitä suuhunsa laittaa, nyt kun on sun synttäritkin tulossa", Trish tirskui vahingoniloisena Amorin korvaan.



Amor mietti hetken, oliko oikein juoruta yhdestä hänen parhaista ystävistään. Sitten hän avasi suunsa:
"Jep, huomasin. Arvaa mikä ois upeeta? Se, että minä, sinä ja Mia näytettäisiin upeelta lihoneen Tuulan rinnalla sitten mun synttäreillä! Joten ei kutsuta sitä meidän mukaan salille."



Trish nyökkäsi tirskuen.
"Ihan oikein sille, mitäs itse meni mässäämään!"

============================



Nicoa eivät muiden ihmisten henkilökohtaiset asiat aina jaksaneet kiinnostaa. Vaikka Amor yritti jatkuvasti koulia tytöstä jonkinsortin seurapiiri-prinsessaa, se rooli ei vaan tuntunut omalta.
Muiden samanikäisten tyttöjen opetellessa meikkaamaan ja kokiessa ensimmäisiä ala-asteen viikonpituisia "parisuhteitaan", Nico vietti aikansa mieluummin uima-altaassa pulikoiden.



Uinti todella tuntui mieluisalta harrastukselta, vaikkei hänellä valmentajaa tai mitään sellaista ollutkaan. Ainakin toistaiseksi hän veti homman ihan fiilispohjalta, ei ammattimaisesti. Mutta mielen perällä toki poltteli pieni ajatus siitä, että ehkä hän vielä joskus pääsisi kilpailemaankin...



Parikymmentä minuuttia uituaan Nico päätti vihdoin tulla pois altaasta. Hän kuitenkin meinasi tippua takaisin sinne selkä edellä törmättyään veljeensä heti tikkaiden yläpäähän päästyään.
"Joten... Sähän oot Vivin kaveri?", poika kysyi luoden katseensa punastuneena maahan.



"... Jjjoooo", Nico nyökkäsi kummastuneena veljensä kysymyksestä. Vivi oli tosiaan hänen kaverinsa, sillä Amor ja Trish olivat päättäneet tehdä myös tyttäristään bestiksiä keinolla tai toisella. Vivi oli kieltämättä melko ärsyttävä ja lissumainen, mutta oli hänessä hyvätkin puolensa.



"Millon sä ajattelit kutsua sen taas käymään?", Gunn kysyi katkonaisesti ujostellen.
Nyt Nicon kasvoille nousi ärsyttävä virne.



"Ootsä niinkun ihastunut siihen?", hän kysyi sitten pidätellen naurua. Hänestä oli melko huvittavaa, kun veli tarvitsi hänen apuaan naisasioissa.



"NO EN! Mä mietin ihan muuten vaan!", Gunn yritti vakuutella, muttei Nico selvästi uskonut kun Gunnin naamasta näki niin selvästi asioiden oikean laidan.
"Sori, se on yhdessä 4C-luokan Adamin kanssa, mutta niil varmaan menee poikki koska Adam iski ruokatunnilla silmää 3E-luokan Noralle. Siis joo, ei hitto mikä idiootti", Nico selosti melkein yhteen putkeen Gunnin vain kuunnellessa hämmentyneenä.



"Mut se siis tulee meille viimestään ens viikolla äidin synttäreille", Nico hymyili vielä loppuun.

"Okei", Gunn hymähti ja kääntyi lähteäkseen. Häntä ei huvittanut jäädä kuuntelemaan siskon naljailuja siitä, että hän piti Vivistä. Ei Gunn sille mitään mahtanut, että Vivi oli vastustamaton. Sille hymylle olisi sulanut jopa jäävuori. Ne vaaleat hiukset korostivat täydellisen jäänsinisiä silmiä ja kimeä nauru oli kuin musiikkia korville. Gunn ei taatusti ollut ainut, joka sai perhosia vatsaansa heti Vivin nähtyään.

============================



"Entä mitä mieltä sä oot tästä? Saako tää mut näyttämään lihavalta?", Amor kysyi tehden nopean pyörähdyksen niin, että mekon helmat heilahtivat kauniisti ilmassa. Oscar katseli vaimoaan hetken ja sitten pudisti päätään.
"Ei saa", hän haukotteli kyllästyneenä katselemaan mekkoja, jotka näyttivät hänen silmiinsä kaikki tismalleen samanlaisilta.
"Kuten eivät viisi edellistäkään...", hän lisäsi vielä mielessään pyöritellen silmiään. Miksi pitikin suostua makutuomariksi Amorin mekonvalintaan?



Amor katseli itseään hetken peilistä arvioivasti, mutta heitti sitten tämänkin mekon takaisin laatikon perälle ja alkoi etsiä uutta. Oscar nytkäytti päätään taaksepäin yrittäen olla huokaisematta turhautuneesti. Tätä oli kestänyt jo yli 20 minuuttia, eikä loppua näkynyt.



"Mites tämä?", Amor kysyi vaihdettuaan taas mekkoa. Oscar vilkaisi mekkoa nopeasti ja nyökkäsi sitten hyväksyvästi.
"Joo, tuo on mahtava, tykkään hirveesti, laita se!", hän huudahti väsyneenä mekkojen katseluun.



Amor katsoi häntä kysyvästi, mutta tuhahti sitten.
"Just joo, mä tiesin ettet sä edes oikeasti katso näitä! En mä koskaan voisi pitää tätä julkisesti!", hän huusi sitten turhautuneena. Oscar vain pudisteli päätään.
"Mä voisin ilmestyä sun eteen vaikka jätesäkkiin pukeutuneena ja sä vaan sanoisit, että se on paras mekko jonka oot koskaan nähnyt!", Amor jatkoi vielä riisuessaan mekkoa päältään.



Oscar nousi penkiltä ja meni vaimonsa luo. Hän veti Amorin tiukkaan halaukseen ennen kuin tämä ehti sanoa yhtään mitään.
"No koska sä näyttäsit mahtavalta jopa jätesäkkiin pukeutuneena, kulta", Oscar kuikasi hänen korvaansa.



"Just joo", Amor tuhahti ja työnsi miehen kauemmaksi itsestään.



Oscar kuitenkin veti Amorin takaisin lähelleen tämän pyristelyistä huolimatta.
"Mut arvaa, miten sä näyttäsit parhaalta?", Oscar virnisti viekkaasti.



"No?", Amor naurahti huvittuneena.
"Alasti", Oscar virnisti ja tönäisi Amorin kevyesti heidän sänkyään kohti mennen sitten itsekin perässä.



"Tätä ei ollakkaan tehty aikoihin", Oscar naurahti pitäen Amoria vyötäröltä kiinni ja katsoen tätä suoraan silmiin.



Amor naurahti, mutta vakavoitui sitten. Hän katsoi Oscaria ja kohotti kulmiaan.
"Sori, mä oon kiireinen nainen."



"Lapset on varmaan menneet jo nukkumaan, nyt meillä on koko ilta aikaa..", Oscar virnisti ja lähti työntämään Amoria sänkyä kohti, mutta kompastuikin itse naisen jalkaan kaataen samalla molemmat lattialle.



"Sähän oot tänään kömpelö", Amor virnisti päällään olevalle Oscarille. Tämä vain nauroi.
"Kuule, otetaan erä painia tuolla sängyn puolella ja yritä sanoa tuo sitten uudestaan!"



Amorkin yhtyi nauruun. Matto alkoi kirvellä selkää kipeästi, joten hän työnsi Oscarin päältään ja nousi ylös kasvotusten Oscarin kanssa.



"Kai sä tiedät, että mä rakastan sua?", hän kysyi silitellen miehen olkapäätä. Tämä nyökkäsi hymyillen.
"Niin mäkin sua", Oscar vastasi hetken kuluttua katsoen Amoria silmiin.



Amor siirsi kasvonsa lähemmäs Oscarin kasvoja merkiksi siitä, että halusi suudella tätä. Mies oli juuri painamassa huulensa Amorin huulia vasten, kun keittiöstä alkoi kuulua ääntä. Puhelin soi.



Oscar pysähtyi ja Amorkin siirtyi vaivaantuneena kauemmas tämän kasvoista.
"Anteeks, mutta pakko vastata. Se on varmasti Trish", Amor totesi pahoittelevana ja nousi ylös lattialta.



Amor lähti keittiöön vastaamaan puhelimeen jättäen Oscarin yksin makuuhuoneen lattialle. Hän huokaisi turhautuneena, mutta nousi hetken kuluttua lattialta ylös ja meni nukkumaan.

============================



Gunn oli ollut takapihalla kastelemassa kukkia, kuten melkein joka päivä. Sisälle tullessaan hän kuitenkin koki suuren yllätyksen.



"Hei Gunn", Nico hymyili sohvalta kohotellen samalla kulmiaan.
"Vivi tuli käymään", hän totesi sitten ja nyökkäsi vieressään istuvaan tyttöön päin.



Gunn meni täysin paniikkiin.
"Hei... Ööö.. Vivi", hän mumisi hymyillen hölmösti ja jopa täristen hieman. Nico ei tiennyt pitäisikö nauraa vai auttaa veljeä.



"Joo, siis moi tai jotai", Vivi totesi nopeasti edes vilkaisematta poikaa. Sitten hän jatkoi selostustaan:
"Niinku sitte se oli silleen no eikä ja mä olin silleen joo joo, mut se ei uskonu mua ja se luuli, että mä oon Adamin kaa vaan koska se on hot, mutta siis mähän niinku rakastan Adamia, vaikka se onkin välillä vähän kusipää."



Nyt Nico puuttui puheeseen:
"Mut siis mun tietääkseni Adam on niinku vähän turhanki läheisissä väleissä sen yhen kolmosluokkalaisen lutkan eli Noran kanssa. Jessica oli vissiin nähnyt ne pussailemassakin koulun kentällä toissapäivänä!"



Vivi näytti kauhistuneelta ja murtuneelta.
"Siis mä niin tiesin! Miks kaikki mun jätkät on aina kusipäitä?! Mä haluun niinkun tiiätkö uuen poikaystävän, joka on mukava ja ihana eikä koskaan tekis noin!"



Gunn oli jäänyt kuuntelemaan tyttöjen keskustelua. Nyt hän lopulta otti osaa keskusteluun ennen kuin edes ehti tajuta mitä sanoi.
"Mä oon vapaaehtoinen!"



Nico ja Vivi kääntyivät molemmat katsomaan poikaa. Nico näytti hämmentyneeltä siitä, että poika todella uskalsi tehdä noin tyhmästi ja Vivi näytti vain ärsyyntyneeltä siitä, että joku keskeytti heidän keskustelunsa.
"Siis yäk, ei tässä elämässä!", hän lopulta huudahti nyrpistäen Gunnille nenäänsä.



Gunn tunsi olonsa nöyryytetyksi. Hän juoksi pois paikalta, vaikkei Vivi häntä edes enää huomioinut. Tämä oli jo kääntynyt takaisin Nicon puoleen ja jatkanut heidän jutusteluaan normaaliin malliin.



Nico vilkaisi vielä Gunnin perään kun tämän huoneen ovi paukahti kiinni. Hän mietti pitäisikö mennä pojan perään, mutta jäi kuitenkin Vivin seuraksi olohuoneeseen.



Gunn lysähti lattialle itkemään ja miettimään mikä hänessä oli vikana, kun Vivikään ei häntä huolinut. Tämä ensi-ihastus ei todellakaan ollut päättynyt hyvin ainakaan tältä erää.

============================



Pian olikin jo Amorin syntymäpäiväjuhlien aika. Kaikilla oli hauskaa (tai niin he ainakin antoivat olettaa). Joukosta löytyi kuitenkin myös yksi poikkeus.



"Enkö mä pliis voisi mennä sisälle?", Gunn aneli äidiltään ahdistuneena Vivin läsnäolon vuoksi. Hän oli parhaansa mukaan vältellyt tyttöä viime viikon, mutta nyt hän törmäisi tähän pakostikin ennemmin tai myöhemmin.



"Et. Lopeta nyt se iniseminen ja pidä hauskaa", Amor kehotti tuskastuneena pojan jatkuvaan aneluun. Hänestä alkoi tuntua, että hän oli tehnyt jotain väärin kun Gunn ei halunnut olla juhlissa, sillä hän ei tiennyt Vivin ja Gunnin pienestä välikohtauksesta.



Gunn nousi tuolilta ärsyyntyneenä ja katsoi vielä äitiään murhaavasti.
"Just", hän tuhahti sitten.



Amor katseli vielä hetken Gunnin menoa varmistaakseen, ettei poika mennyt sisälle taloon vaan jäi juhliin. Gunnin jäätyä ulos Amor kääntyi Nicon puoleen hämmentyneenä.
"Mikäs Gunnia vaivaa?", hän kysyi.



Nico vain kiemurteli tuolissaan tuntien olonsa epämukavaksi. Hän uskoi, ettei Gunn haluaisi hänen kertovan Vivistä äidille, joten hän vain kohautti olkiaan.
"En tiedä."



Gunn kierteli hetken juhlapaikalla kiroten samalla mielessään äitinsä maanrakoon. Inhotti tietää, että minä hetkenä tahansa hän voisi joutua kasvotusten Vivin kanssa. Ja se tulisi olemaan erittäin vaivaannuttava tilanne.
Hän kuitenkin sai unohdettua Vivin hetkeksi jäätyään altaan reunalle katselemaan vieraiden vedessä pulikointia.



Kohta hän kuitenkin havahtui ajatuksistaan, kun joku koputti häntä olkapäälle. Käännyttyään hän tajusi sen olevan Vivi.
"Moi", tyttö totesi ihan normaalilla äänellä ja ilmeellä. Ihan kuin viimeviikkoista ei olisi koskaan tapahtunutkaan.



"Öö.. Moi", Gunn tervehti hämmentyneenä. Hän mietti, miksi Vivi edes vaivaantui puhumaan hänelle? Vai alkaisiko tyttö kohta vittuilemaan tapahtuneesta ja nöyryyttäisi häntä vielä lisää? Sitä tämä varmaan oli.



Gunn ei meinannut uskoa korviaan, kun Vivi avasi taas suunsa.
"Voitasko me olla niinku kavereita?", tyttö kysyi anteeksipyytävän näköisenä. Hän oli selvästi pahoillaan tapahtuneesta. Olihan hän kieltämättä ollut melko törkeä Gunnia kohtaan.



Gunnilla ei oikeastaan ollut mitään kaveruutta vastaan. Ei siitä kai haittaakaan olisi?
"Okei", hän totesi kohauttaen iloisesti olkiaan.



"Voitas vaikka hengailla joku päivä", Vivi ehdotti hymyillen taas sitä sydämet sulattavaa hymyään. Gunn nyökkäsi.
"Okei, kuulostaa hyvältä", hän naurahti. Mielessään hän toisteli itselleen, että Vivi oli pelkkä kaveri, eikä kavereihin ihastuta.



Samaan aikaan altaan toisella reunalla Trish ja Amor olivat taas kokoontuneet juorutakseen.
"Miks sä kutsuit Mian?", Trish sähisi Amorille viittaillen samalla pienin, mutta silti hieman turhan suurin käsielein Miaa kohti.



"Sori, oli pakko. Muuten vieraita olisi ollut säälittävän vähän", Amor selitti pahoittelevana. Ei hän oikeastaan itsekään olisi halunnut täydellisellä kropalla ja nuoruudella kerskailevaa Miaa paikalle juhliinsa, mutta ei häntä nyt enää viitsinyt poiskaan häätää.



Trish vilkaisi juuri uima-altaasta noussutta Miaa murhaavasti. Nainen ei ollut edes vaivautunut käärimään ympärilleen pyyhettä. Johtui taatusti siitä, että hän selvästi halusi vain esitellä kaikille läsnäolijoille täydellistä bikinikroppaansa.
"Ei jumalauta mikä huomiohuora", Trish tuhahti halveksivasti.



Hetken molemmat tuijottivat Miaa nenäänsä nyrpistellen, mutta sitten Amor päätti vaihtaa puheenaihetta.
"Älä välitä Miasta. Täällä on katsos rakkautta ilmassa...", Amor kohotti kulmiaan ja virnisti osoittaessaan Trishin selän taa.



============================================

Kommenttia toivoisin C: